Sähkön pörssihinta vaihtelee paljon sen mukaan, millä muodolla sähköä pystytään tuottamaan. Sähkön tuotanto eri muodoilla aiheuttaa eri määrän päästöjä. Mitä eri tapoja Suomessa on käytössä sähkön tuotannossa?
Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin yhteensä 69 TWh sähköä. Tästä uusuituvan energian osuus oli 54 prosenttia sähköntuotannosta. Uusiutuvan energian osuus kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Sekä vesi- että tuulivoiman tuotanto nousivat edellisvuoteen verrattuna. Tarkempia lukuja sähköntuotannosta löytyy esimerkiksi tilastokeskuksen sivuilta.
Sähköä tuotetaan pääasiassa suurissa laitoksissa valtakunnan verkkoon, sekä suoraan kotimaan kulutukseen että myös vientiin ulkomaille. Teollisuus sekä kaupunkien voimalat tuottavat yleensä samalla sekä lämpöä että sähköä. Tuulivoimaa ja aurinkosähköä tuotetaan sekä isoissa että myös pienissä laitoksissa, samoin kuin vesivoimaa. Eri tuotantomuotojen osuudet vaihtelevat kausittain sekä vuorokauden että vuodenajan mukaan.
Ydinvoima tuottaa energiaa tasaisesti
Suomessa ydinsähköä tuotetaan Olkiluodossa kolmen kiehutusvesireaktorin avulla, sekä Loviisassa kahdella painevesireaktorilla. Vasta valmistunut Olkiluoto 3 on tätä kirjoitettaessa valmis ja testikäytössä. Sen valmistuminen on myöhästynyt jo yli 10 vuotta alkuperäisestä aikataulusta. Lopullisesti sähköntuotanto kyseisellä reaktorilla pääsee alkamaan vuoden 2023 alussa. Ydinvoiman luonteeseen kuulu tasaisuus. Reaktoreja pyöritetään jatkuvasti samalla teholla, tosin kesälle ajoittavat huoltotyöt pienentävät tänä aikana ydinvoiman kokonaistuotantoa.
Fossiiliset polttoaineet tuottavat varavoimaa
Suomesta löytyy paljon fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä voimalaitoksia. Ne käyttävät polttoaineena maakaasua, kivihiiltä sekä turvetta. Myös turve lasketaan kansainvälisissä sopimuksissa fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka sen uusiutuvuudesta Suomessa käydäänkin jatkuvasti keskusteluja. Yhteistä näillä polttoaineilla on se, että niillä tuotettu sähkö on verrattain kallista. Polttoaineen hinnan lisäksi hintaan vaikuttavat erilaiset päästömaksut ja haittaverot.
Kalliista hinnasta johtuen maakaasu- ja hiilivoimalioita ei yleisesti pidetä jatkuvasti päällä. Esimerkiksi, kun tarjolla on edullisempaa vesi- tai tuulisähköä, seisovat fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset varalla. Kun sähkölle on paljon kysyntää, voimalat käynnistetään ja niillä tuotetaan sähköä verkkoon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi talven pakkasjaksot.
Osa voimalaitoksista päivystää varavoimana erilaisten häiriötilanteiden varalle. Sähköverkkoon voi tulla häirilöitä, jonka seurauksena osa tuotantoyksiköistä putoaa pois verkosta. Tällöin on tärkeää, että sähköä voidaan tuottaa nopeasti lisää.
Vesivoima on kotimaista ja päästötöntä
Suomesta löytyy noin 250 kappaletta vesivoimaloita, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa ilman päästöjä. Vesivoiman kapasiteetti Suomessa on noin 3 190 MW. Vuotuinen osuus sähköntuotannosta vaihetelee 15 – 25 prosentin välillä. Suurimmat mahdollisuudet vesivoiman hyödyntämiseen Suomessa on jo valjastettu. Toki vesivoimaa voitaisiin jonkin verran rakentaa lisää, mutta sitä pidetään epätödennököisenä, sillä vesivoiman vaatiman padon ja tekojärven rakentaminen muokkaa ympäristöä todella paljon.
Vaikka vesivoimalla tuotettu sähkö on sinällään hiilidioksidipäästötöntä, aiheutuu vesivoimaloista aina ympäristövaikutuksia. Tekovesiallas vaikuttaa alueen ekologiseen tasapainoon.
Energiaa tuulesta
Uusia tuulivoimaloita on rakennettu Suomeen tiuhaan tahtiin. Vuoden 2021 aikana niitä nousi peräti 141 kappaletta. Kaiken kaikkiaan tuulivoimaloita löytyi vuoden 2021 lopussa yhteensä 962 kappaletta, kapasiteetin ollessa 3 257 MW. Samana vuonna noin 11,7 prosenttia Suomen sähköstä tuotettiin tuulivoimalla. Tuulivoima on yleistynyt pitkälti erilaisten tukitoimien ansiosta. Vuoden 2018 aikana tuulivoimasta tuli kannattavaa myös ilman tukia.
Tuulivoiman tuotanto on päästötöntä uusiutuvaa energiaa. Sen tuotanto osuu luonnollisesti sellaiseen aikaan, kun tuulee. Usein tällaisena aikana on sähkö tarjolla riittävästi tai siitä on jopa ylitarjontaa. Tällaiset ajanjaksot tunnistaa siitä, että sähkön pörssihinta on erittäin alhainen.
