Uusiutuva energia ja sen käytön lisääminen on viime vuosien aikana noussut energiapolitiikan keskeiseksi osaksi. Uusiutuvan energian käytön lisääminen on osa energia- ja ilmastostrategiaa, sekä myös osana Suomen hallitusohjelmaa. Tavoitteeksi on asetettu, että uusiutuvaa energiaa loppukulutuksesta olisi vähintään 51 % vuonna 2023. Loppukulutus tarkoittaa tässä sähkön, lämmön, lämmitykseen käytteiden polttoaineiden, liikenteen polttoaineiden ja teollisuudessa käytettyjen polttoaineiden kulutusta.
Uusiutuvan energian käyttö kasvaa voimakkaasti. Se tarjoaakin ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille ja mahdollistaa kestävämmän tulevaisuuden. Tässä artikkelissa perehdymme uusiutuvan energian nykytilaan ja tulevaisuuteen.
Tavoitteet
Keskeiset tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiselle löytyvät Pariisin ilmastosopimuksesta, johon Suomi on sitoutunut. Keskeinen tavoiten ilmastosopimuksella on kasvihuonekasaupäästöjen nopea kääntäminen laskusuuntaan. Sopimus pyrkii siihen, että ilmisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöt sekä hielut jotka sitovat päästöjä olisivat yhtä suuria vuosisadan lähestyessä loppua.
Pariisin sopimuksen lisäksi Suomella on kansallisia tavoitteita, joitsta linjataan kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Tätä strategiaa päivitettiin viimeksi vuonna 2016.
Suomesta löytyy paljon potentiaalia uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Potentiaalia löytyy esimerkiksi vesivoiman, bioenergian sekä tuulivoiman sektoreilta.
Vesivoima on yksi suurimmista
Suomen suurin yksittäinen uusiutuvan energian lähde on vesivoima. Suomesta löytyy tällä hetkellä noin 250 vesivoimalaa, jotka vahtelevat teholtaan 192 MW ja 0,1 MW väliltä. 2010-luvun aikana vesivoimalla tuotettiin tyypillisesti hieman alle 20 % sähköstä. Tällä hetkellä suurin laitosyksikkö on Imatran vesivoimalaitos, joka sijaitsee Vuoksessa. Se on Fortumin omistuksessa, ja sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1922. Voimalaa on modernisoitu ja laajennettu useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2015, jolloin peruskorjauksessa nostettiin voimalan tehoa.
Vesivoiman etuihin kuuluvat vakaa sähköntuotanto sekä pienet päästöt. Haittapuolina tulevat joen patoamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Vesivoimaloiden padot esimerkisi estävät vaelluskalojen kulun joen yläjuoksulle.
Bioenergiaa puusta
Toinen merkittävä uusiutuvan energian lähde, jota Suomessa käytetään on bioenergia, joka käytännössä tarkoittaa puuperäisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Puun polton osuus on noin 70 – 80 % Suomen uusiutuvan energian kokonaismäärästä. Osuus vaihtelee paljon sen mukaan kuinka sateinen vuosi on, sillä sateisina vuosina vesivoimaa pystytään tuottamaan enemmän.
Puun hyödyntäminen energiantuotannossa ei suinkaan tarkoita sitä, että puita kaadettaisiin suoraan polttoaineeksi, vaan suurin osa siitä on eri tyyppisten puujätteiden hyödyntämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäteollisuuden jäteliemet, teollisuuden puunkäytön ylijäämien hyödyntäminen, sekä puun biopoltto. Erityisesti paperiteollisuuden tuottama jätettä mustalipeää voidaan polttaa soodakattilassa. Näin voidaan tuottaa suuri osa sellun ja paperin tuotannossa tarvittavasta lämmöstä.
Aikaisemmin myös turve luokiteltiin Suomessa uusiutuvaksi polttoaineeksi, vuonna 2006 EU ja IPCC (hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) linjasivat, että turve lasketaan fossiiliseksi energiaksi.
Tuulivoima
Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on kasvanut vuosi vuodelta. Vuoden 2022 lopussa Suomesta löytyi yhteensä 1393 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on yhteensä 5 677 MW. Kapasiteetti kasvoi huimat 75 % edellisvuoteen verrattuna. Tuulivoima tuo tällä hetkellä paljon investointeja Suomeen.
Aiemmin tuulivoimaloiden rakentamista tuettiin valtion budjetista. 2018 tuulivoiman rakentamisesta tuli kannattavaa ilman tukia. Tuulivoiman etuihin kuuluu sen lähes rajaton potentiaali sekä energiantuotannon päästöttömyys. Haittapuolina tuuligeneraattoreiden tiedetään häiritsevän esimerkisi lintujen ja lepakoiden pesimistä.
Aurinkoenergia
Suomessa aurinkoenergialla ei ole niin suuri merkitys uusiutuvassa energiassa kuin muilla lähteillä. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon Suomen ilmaston. Potentiaalia aurinkoenergian käytölle kuitenkin on, sillä esimerkiksi Etelä-Suomessa vuosittainen auringon tarjoama säteilymäärä on suuruusluokaltaan sama kuin Keski-Euroopassa. Ongelmana on kuitenkin vuodenaikavaihtelu, minkä johdosta tästä säteilystä 90 % saadaan maaliskuusta syyskuuhun. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa liikutaan, sitä suuremmiksi vuodenaikavaihtelut muuttuvat.
Uusiutuvan energian mahdollisuudet
Uusiutuva energia luo nyt ja tulevaisuudessa paljon taloudellisia mahdollisuuksia sekä luo lisää työpaikkoja. Investointeja tehdään tällä hetkellä erityisesti tuulivoimaan. Myös aurinkovoimaan tehdään investointeja jonkin verran. Investoinnit tukevat Suomen taloutta ja auttavat siirtymässä kohti folliisivapaata energiantuotantoa. Uusiutuvan energian investoinnit luovat samalla uusia yrityksiä ja kartuttavat paikallista tietotaitoa, mikä entisestään tukee taloutta.
Haasteet
Uusiutuvan energian käyttöön liittyy myös useita haasteita. Suurin yksittäinen kuluerä uusiutuvissa energianlähteissa on tekniikka. Tämän osuus tulee tulevaisuudessa pienenemään tekniikan kehittyessä ja yleistyessä. Suurin haaste liittyy energian jaksottaiseen tuotantoon. Tuulivoima tuottaa energiaa silloin kun tulee, samoin aurinkoenergiaa pystytään tuottamaan vain aurinkoisella säällä. Uusiutuvan energian kapasiteetin kasvaessa tarvitaan samalla myös säätökapasiteettia, jonka avulla sähköverkkoa pystytään tasapainottamaan. Toinen mahdollisuus ongelman ratkaisemiseksi on energian varastointi. Energiaa voidaan varastoida esimerkiksi lämpönä, sähkönä tai potentiaalienergiana. Tällaisiin teknologioihin liittyy kuitenkin vielä erilaisia haasteita.
Tuulivoimakapasiteetin lisäämisessä suurin haaste liittyy siihen, että usein tuuliset paikat ovat luontoarvoltaan merkittäviä paikkoja. Ympäristö- ja luontoarvot tulee aina ottaa huomioon uusia tuulipuistoja rakentaessa. Toinen hittapuoli liittyy tuulivoiman vaikutuksiin paikalliseen ekosysteemiin. Tuulivoimalat haittaavat esimerkiksi lintujen pesintää.
Paluuviite: Aika ja energiankulutus: Miten ne vaikuttavat toisiinsa?